Konservointi estää arkeologisia esineitä tuhoutumasta

Monet arkeologiset löydöt ovat saaneet olla koskemattomina maassa tai vedessä pitkiä aikoja. Joutuessaan kosketuksiin ilman sisältämän hapen kanssa, tietynlaisten esineiden tuhoutuminen vauhdittuu. Savesta tai kivestä valmistetut esineet ovat Suomen maaperässä hyvin säilyviä. Esimerkiksi kivikirves ei välttämättä ole menettänyt vuosituhansien aikana mitään niistä ominaisuuksista, joita esineessä on ollut uutena. Toiset materiaalit vaativat kuitenkin nopeaa toimintaa heti maasta…

Rautaesineitä Pirkkalankylän pelloilta

Tursiannotkon kesän 2017 kaivaukselle tuotiin alueen pelloilta vuosia sitten kyntötöiden yhteydessä löytyneitä esineitä. Suurin osa Pirkkalankylän peltolöydöistä on erilaisia historiallisen ajan rautaesineitä, mutta joukossa on myös kappale rautakaudelle ajoittuvaa koristeltua savikiekkoa, joka on aikaisemmin esitelty tällä sivulla. Pelloilta esineet löytyvät aina kyntämisen sekoittamasta maasta, jolloin löytökonteksti on osittain sekoittunut. Peltolöydöt paljastavat kuitenkin tärkeää tietoa menneisyydestä.…

Soljen neula

Tursiannotkon vuoden 2017 tutkimusten aikana myös Pirkkalan partiolaiset ovat päässeet tutustumaan arkeologiseen kaivaukseen. Partiolaisten tekemiin löytöihin kuuluu pronssista valmistettu soljen neula. Neula on toiseen päähän kapeneva ja sen toinen pää on kierretty rullalle. Vastaavia neuloja on käytetty viikinki- ja ristiretkiajalla niin sanotuissa hevosenkenkäsoljissa. Hevosenkenkäsolkia käyttivät rautakaudella niin naiset, miehet kuin lapsetkin, ja hevosenkenkäsolki onkin yksi…

Vyön/hihnan heloja

Nahasta tai tekstiilistä valmistettu vyö on kuulunut sekä miesten että naisten vaatetukseen viikinkiajalla (Ewing 2006: 49, 126). Vyö on voinut toimia käytännöllisenä takin, tunikan tai päällysmekon paikallaan pitäjänä ja siihen on myös voitu ripustaa roikkumaan erilaisia tarpeellisia asioita, kuten veitsiä ja avaimia. Vyöllä on voinut olla myös uskomuksiin liittyvä puolensa, sillä joidenkin kansanomaisten käsitysten mukaan…

Täikampa

Tursiannotkossa järjestettiin heinäkuussa 2017 metallinilmaisinkartoitus, jossa Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät yrittivät paikantaa rautakautisen kylän kalmistoa. Ulla Lähdesmäen johtamassa tutkimuksessa saatiin esiin muutamia mielenkiintoisia historiallisen ajan esineitä. Niiden joukkoon kuuluu ohuesta kuparilevystä valmistettu tiheäpiikkinen kampa, joka ulkomuotonsa perusteella ajoittuu 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Museokeskus Vapriikin kulttuurihistoriallisissa (Amurin) kokoelmissa on samanlainen kampa. Kaksipuolisia kampoja nimitetään tavallisesti täikammoiksi. Tiheäpiikkisellä puolella on…

Kuparilevy: kattilan korjausmateriaalia?

Kuparilevyn kappale on saattanut olla kattilan paikkaamiseen tarkoitettua materiaalia. Viikinkiajalla kattiloita valmistettiin niin raudasta, pronssista kuin kuparista. Tursiannotkosta on aikaisemmissa tutkimuksissa löytynyt yksi kuparikattila sekä runsaasti kuparipellin paloja, joilla kattiloita on voitu korjata (Raninen 2016: 13). Paikattuja pronssikattiloita on löydetty rautakauden ja keskiajan vaihteen haudoista Karjalasta. Joskus hautoihin laitettujen kattiloiden yhteydestä on löytynyt kalanluita, mistä syystä kattiloita…

Pyöreän kupurasoljen kappale

Syntymäpäiväänsä Pirkkalan Tursiannotkon yleisökaivauksella viettänyt Kaisa onnistui löytämään yhden koko kaivauksen näyttävimmistä esineistä: kupurasoljen kappaleen. Pronssista valmistettu solki on joko rikottu tai mennyt rikki. Kaivauksella käväisseen metalliartesaani Joona Peltoniemen mukaan soljen kappale muistuttaa huomattavan paljon valamisen yhteydessä rikkoutuneita korujen kappaleita. Kenties löytö edustaakin epäonnistunutta valutyötä. Soljen kappaleessa näkyy kolme nystyrää tai tappia. Tappikoristelua on pidetty Suomen alueelle…

Luuesineen teelmä ja yksinkertainen sormus

Tursiannotkon yleisökaivaus on jatkunut kaksi viikkoa. Päivän löytöihin kuuluu rikkoutunut luuesineen teelmä ja pronssirengas, joka saattaa olla yksinkertainen sormus. Luuesineen katkelma on toiseen päähän levenevä ja leveämmästä päästä selvästi tylpäksi työstetty. Esine ei ole ollut rikkoutuessaan valmis, sillä siinä näkyy työstön jälkiä, mutta ei kuitenkaan lopullista hiontaa. Kyseessä on mahdollisesti tekeillä ollut tylppäpäinen nuolenkärki eli vasama (tai…

1500-luvun raha ja vihreä lasihelmi viikinkiajalta

Kaivauksen toisen kerroksen viimeisistä ruuduista yksi neljännesneliö piti sisällään sekä 1500-luvun rahan että viikinkiaikaisen lasihelmen kappaleen. Raha on ruotsalainen, Juhana III:n lyöttämä puolen äyrin kolikko. Kyseistä mallia on lyöty vuosina 1569-1574 (Oravisjärvi 2016: 60). Kolikkoa kiertävästä tekstistä selviää, että se on lyöty Tukholman rahapajassa. Juhana III:n lyöttämät hopearahat ovat tunnetusti olleet huonolaatuisia ja sisältäneet vain vähän…

Gotlantilainen hela

Oheinen, osittain sulaneen ja rikkoutuneen, metalliesineen kappale on niin sanottu gotlantilaisen hihnanjakajan hela. Niitä on käytetty esimerkiksi vöissä ja miekankantolaitteissa 1000-1100-luvuilla (Kivikoski 1973: 119), mutta juuri osittainen sulaminen tekee löydöstä erityisen mielenkiintoisen. Missä yhteydessä esine on voinut sulaa? Onko se peräisin tulipalossa tuhoutuneesta rakennuksesta vai sijaitseeko jossakin lähistöllä polttokenttäkalmisto, johon Tursiannotkon asukkaat ovat haudanneet vainajiaan? Joitakin…